Tässä tarina, jonka aada kirjoitti isäinpäiväksi. Harmi, kun kuvia ei nyt saa mukaan.


HARAKKA

Harakka. Se lähti lentoon. Sitten se tapasi muita harakoita. Ja sitten
se päätti lentää niiden mukana etelään. Ja sitten se otti maasta
kahdet kepit ja sitten se lähti. Ja sitten se tapasi kyyhkysiä. Ja se
vilkutti niille hei hei. Ja sitten se sanoi niille:
-       Minä lähden etelään. Ja sitten se sanoi:
-       Lähdettekö te etelään? Ja sitten kyyhkyset vastasivat:
-       Me etsimme ruokaa, mutta emme lähde etelään.

Sitten se oli vähän aikaa juossut ja sitten se hyppäsi lentoon ja
lähti. Ja sitten se tapasi talitinttejä ja punatulkkuja. Ja sitten se
sanoi:
-       Lähdettekö Suomeen vai etelään?
-       Me lähdemme Suomeen. Ja niin ne lähtivät. Ja sitten ne näkyi vain
pienenä läiskänä taivaan kannella. Ja sitten tuli kamala myrsky, jossa
ihan lintukin lensi väärään suuntaan, missä ei ollut etelä. Ja sitten
myrsky loppui ja se pääsi oikeaan suuntaan. Ja sitten se muisti, että
oli nähnyt Suomen kun se myrsky lepatti sen Suomeen.

Se näkee kyltin. Niitten vieressä on kaksi toista kylttiä. Ja sitten
se luki yhdestä kyltistä: Eilan talo. Ja sitten toisesta kyltistä:
Eila lähtee etelään. Keväällä tulee takaisin. Ja sitten se hieroi
päätänsä että enkä minä jää tänne talveksi. On liian kylmä enkä löydä
vettä. Vesi on jäätynyt. joku sanoi sen takana:
-       No terve! Ja sitten se huomasi Aleksin.

Sitten harakka lähti kotia, unohti sanoa auringonkukalle hei hei.
Sitten se päätti, että istuttaisi toisen auringonkukan kevättä
odottamaan. Ja sitten se huomasi sadepilven ja päätti tehdä tietysti
auringonkukansiemenelle katon, ettei se kastuisi, mutta yhtäkkiä tuli
niin kova sade, ettei se ehtinyt pukea villavaatteita päälle. Ja nyt
se meni ihan sekaisin päästänsä. Auringonkukansiemenelle rakennetaan
ikkunat. Ja niin se lähti etelään.

Se päätti ostaa ilmapallon. Sitten se teki kotona kaksi viestiä. Se
päätti maalata viestit kauniilla värillä. Yhtäkkiä alkoi kova
lumisade. Sitten se teki helmistä pienen kaulakorun. Sitten se antoi
sen punatulkuille, mitä oli nähnyt lentämässä etelään. Ja sitten se
muisti, että oli tullut kova sade. Ja sitten se yhtäkkiä näki ihan
kuin punatulkkuja ja västäräkkejä. Ja se vei helmistä tehdyn
kaulakorun punatulkuille. Sitten se otti kynän ja kirjoitti siihen
lappuun. Se pisti siihen kaksi kirjainta.


Sitten se osti banaanilipun ja ilmapallon. Ja se lähti kylttejen
luokse. Ja sitten se muisti, että se oli lähtenyt etelään ja unohtanut
kokonaan. Ja sitten se lähti Eilan luokse. Ja sitten se toi lipun.
Pisti postilaatikkoon ja sitoi ilmapallo kylttiin.


Se lähti lepattamaan ja sitten se muisti, että sen laukut unohtuivat
kotiin tai etelään. Sitten se muisti, hän oli taas unohtanut kokonaan
etelän. Se muisti tälhet ja ne piti viedä etelään ja taloonsakin. Ja
sitten se päätti koittaa taloansa, että onko se painava vai kevyt,
että sen voisi viedä etelään. Seuraavaksi se lähti sinne.

Se lähti ulos. Sitten se näki paljon lunta. Sitä paleli. Ja sitten se
puki talvivaatteet. Ja yhtäkkiä se poimi kukkakimpun. J sitten
yhtäkkiä se säikähti taas. Ja sitten se huohotti kun se oli juossut
itsensä väsyksiin. Ja sitten se putosi.

Se osti paljon ilmapalloja. Ja sitten se  huusi:
- Bää! Se tarkoitti, että se oli yksin. Sitten se säikähti ja huusi
taas Bääb! Mutta  se kuuli vain sihinää pensaikosta. Siellä oli koira
sihisemässä. Käärmeen kanssa kilpailuissa. Sitten se päätti, että se
lentää pois, eikä enää kilpaile. Se harakka tarina loppui nyt tähän.

Aadan litteä maapallo. Maapalloon on liimattu kaikkea mahdollista. Tässä selityksiä liimauksille: Tähti tarkoittaa, että siellä on yö, askartelusilmä tarkoittaa, että sielä on jollain silmä kipeänä, sydän tarkoittaa, että siellä rakastutaan jne...

 

Aadan tuikkukuppi.


Iinan karhu isille.

Harmi, kun huono kuva, eikä madon herttainen naama näy kunnolla. sillä on silmät, vihreä nen', iso hymy ja tuntosarvia. Selailin omia työkansioita ja Iina näki madon ohjeen. Halusi sellaisen tehdä ja tekikin. Aada aloitti, mutta ei jaksanut innostua.